Sulisoqarnermut immikkoortortamik ingerlatsinermi aqutsisoq, Nuuk
Sulisoqarnermut immikkoortortamik ingerlatsineq pillugu Sulisoqarnermut misilittakkavit ilisimasarpassuavit atornerisigut Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit annersaanni allanngueqataarusuppit?
Nunani tamalaani Sulisoqarnermut immikkoortortatsinnik ingerlatsisussamik ineriartortitseqqittussamillu misilittagalimmik tunniusimasumillu aqutsisussarsiorpugut. Sulisoqarnermut immikkoortortamik ingerlatsinermi aqutsisutut periusissiatigut anguniakkatta piviusunngortinnissaanni pingaarutilittut inissisimassaatit, tassani ilaatigut pisariitsumik ingerlatsinissaq suliffeqarfiullu ineriartornissaa qitiutinneqarput.
Uagut pilluta
Royal Greenland nunarsuarmi aalisakkanik qalerualinnillu pilersuinermi siuttuusunut ilaavoqnunarsuarmilu issittup imartaaneersunik raajanik pilersuisut annersaraat. Royal Greenland nunarsuarmi nukittuumik inissisimasoq ukiullu 250-t sinnerlugit ingerlanneqarsimasoq, Europami, Asiami Amerikami avannarlermi nunattalu annerpaartaani tunisassiorfitsinni assigiinngitsuni, nassiussuiffitsinni tuniniaanermullu allaffitsinni assigiinngitsuni 2.200 missaanniittunik sulisoqarpoq. Taakkunani annerpaartai nunatsinniittuupput.
Ingerlatseqatigiiffik 6 mia. DKK-ngajannik ukiumut kaaviiaartitaqarpoq, pingaarnertullu Atlantikup avannaaniit nunarsuaq tamakkerlugu atuisunut pisisartunullu nungusaataanngitsumik tunisassianik tunniussisarnissarput tunisassiallu qaffasissumik pitsaassuseqarnissaat qitiutippavut, tassunga ilanngullugit raajat, qalerallit, nipisat, saattuat saarulliillu. Royal Greenland Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarpoq, aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni innuttaasunut akisussaasuuvoq aamma Kalaallit Nunaat tamakkerlugu suliffissaqartitsiniarnermi aalisarnerullu iluani ineriartornermut tunngatillugu inuiaqatigiinni annertuumik akisussaaffeqarpoq.
Illit atorfissat
Sulisoqarnermut immikkoortortamik ingerlatsinermi aqutsisutut suleqatigiit Sulisoqarnermik immikkoortortap ikiuineranik sullissinermillu suliaqartut aqussavatit. Nunani sumiiffinnilu assigiinngitsuni Sulisoqarnermut immikkoortortamik ingerlatsinissamut pitsanngorsaanissamullu akisussaaffeqassaatit. Ilaatigut sulisut pitsaasumik misigisaqarnissaannik isumaginninneq, ilaatigut Royal Greenlandimi sulisussanik kajumilersitsinissamik sulisullu pikkorissut piginnaasallillu uagutsinni sulerusuttut sulisoriinnarnissaannik qulakkeerinninneq anguniarlugu.
Suliffimmi peqataatitsiffiusumi Sulisoqarnermut immikkoortortami uummarissunik nunanilu tamalaani sulisulimmi suliamut tunngatillugu inuttullu ineriartornissamut periarfissaqarluarputit. Tamatuma peqatigisaanik suleqativit piginnaasaanik ineriartortitsineq piginnaasanillu nukittuunik pilersitsinissaq kajumissuseqarnissat kissataavoq. Sulisoqarnermut attaveqatigiinnermullu pisortaq Bodil Marie Damsgaard qaninnertut pisortarissavat, Nuummilu qullersaqarfimmi allaffeqassaatit ilaatigullu angalasassallutit.
Akisussaaffissatit
Ulluinnarni Sulisoqarnermut immikkoortortamik ingerlatsinermi aqutsisutut aamma Sulisoqarnermut immikkoortortami aqutsisuni ilaasutut pingaarnerpaatut suliassaraat ingerlaavartumik pitsanngorsaatissanik ingerlatsineq, nassuujaaneq atuutilersitsisarnerlu kiisalu akisussaaffinnik tullinnguuttuni allassimasunik ulluinnarni ingerlatsinermik pitsanngorsaasarnissamik qulakkeerinninneq:
• Sumiiffiit nunallu arlallit akornanni Sulisoqarnermut immikkoortortami ingerlatsinermi suliassanik aqutsineq, aamma najukkami sulineq pillugu inatsisit, malittarisassat suliffeqarfimmilu politikkit eqqortinneqarnissaannik qulakkeerinninneq.
• Royal Greenlandip anguniagaanut naapertuuttumik Sulisoqarnermut immikkoortortami suleriaatsinik ineriartortitsineq atuutilersitsinerlu
• Sulisoqarnermut immikkoortortami ingerlatsinermi aqutsisuuneq, tassunga ilanngullugit sulilluarnermik, akisussaassuseqarnermik sulisunillu peqataatitsinermik siuarsaaneq.
• Sulisoqarnermut immikkoortortami unammilligassat ilungersunartut suussusersinissaat isumaginissaallu anguniarlugit suleqatinik suliffeqarfimmilu soqutiginnittunik allanik qanimut suleqateqarneq, tassunga ilanngullugit sulisut pitsaasumik misigisaqarnissaannik qulakkeerinninnissaq anguniarlugu ilitsersuineq tapersersuinerlu.
• Sulisoqarnermut immikkoortortami suleriaatsit systemillu, kiisalu teknologiimik atuilluarneq pisariaqarfianilu automatiseeriineq tamakkulu tamaasa ingerlaavartumik pitsanngorsaatissaannik suliniuteqarneq.
• Suliffeqarfimmi paasissutissiisunik pitsanngorsaatissatullu innersuussutinik tunniussisunik Sulisoqarnermut immikkoortortami paasissutissanik, dashboardsinik nalunaarusianillu atuinermik ineriartortitsineq atuutilersitsinerlu.
• Sulisoqarnermut immikkoortortami suliniutinut nutaanut tunngatillugu allannguutinik aqutsinermik ingerlatsineq.
Ilinnut tunngasut
• Sulisoqarnermut immikkoortortami ingerlatsinermi periaatsit tamaasa misilittagaqarfigaatit Sulisoqarnermullu immikkoortortami sulisut aqunnissaannik misilittagaqarlutit.
• Suliffeqarfimmik ingerlatsinissamut paasisimasaqarluarputit Sulisoqarnermullu immikkoortortami suleriaatsinik pitsanngorsaanissamut tunngatillugu misilittagaqarluarlutit.
• Kulturit suliffeqarfimmilu tatiginninnermik atassuteqarfinnillu pilersitsineq attassiinnarnerlu ilinnut pissusissamisoortuuvoq. Sulineq uummateqarfigivat, inuttut piumassuseqarluarputit namminersorlutit sulisinnaalluarputit.
• Ammasumik erseqqissumillu attaveqarnermik tunngaveqarlutit pitsaasumik piumassuseqarnartumillu periuseqarlutit suleqateqartarputit.
• Suliassat eqqarsaatigalugit suleqatinik sulisunillu ineriartortitsinissat piginnaalersitsinissallupissusissamisoortutut isigaatit.
Piginnaasassatut misilittakkatullu kissaatigineqartut:
• Nunat kulturillu assigiinngitsut akornanni Sulisoqarnermut immikkoortortamik ingerlatsinermik aqutsisutut misilittagalik.
• Misissueqqissaarnermik, ajornartorsiutinik aaqqiisarnermik suliniutinillu aqutsinermik piginnaasaqarluartoq.
• Teknologiinik nutaanik suliaqarnissamut suleriaatsinillu pitsanngorsaanissamut misilittagaqartoq.
• Suleqatiminut attaveqaqatigiillaqqissoq.
• Suliassanik aaqqissuussillaqqillunilu tappiffilik.
• Kalaallit, danskit tuluillu oqaasiinik piginnaasalik.
• Sulisoqarnermut immikkoortortami allaffissornerup iluani suliamut tunngatillugu ukiut qulit sinnerlugit misilittagaqartoq.
• Naleqquttumik ilinniagaqarsimasoq.
Neqeroorutigaavut
Nunatsinni suliffeqarfimmi nunani tamalaani immikkoortortalimmi akuuffeqarluni sulinissamut periarfissatsialak. Royal Greenlandimik ineriartortitseqataassaatit tamatumalu peqatigisaanik Kalaallit Nunaata siuariartorneranut ineriartorneranullu tapersiissallutit.
Sulisoqarnermut immikkoortortamik ingerlatsinermi aqutsisutut atorfimmut apeqqutissaqaruit Sulisoqarnermut attaveqatigiinnermullu pisortamut, Bodil Marie Damgaardimut, bomd@royalgreenland.com -imut attaveqarsinnaavutit.
Qinnuteqarfissaq ulloq kingulleq 20. Februar 2025.