Kalaallit Nunaanni Uumasut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaaffik Uumasut nakorsaattut atorfinittussamik immikkoortortaqarfimmi nuannersumik suliffiusumut pissarsiorput - inuttassarsiuuteqqitaq
Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat / Grønlands Selvstyre
Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik,
Kalaallit Nunaanni Uumasut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaaffik
Kalaallit Nunaanni Uumasut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaaffik Uumasut nakorsaattut atorfinittussamik pissarsiorput
Uumasut nakorsaattut piginnaasatit tamakkiisumik atortarusuppigit, suliassanillu assigiinngitsunik anguniagaqarfiusumik nammineerlutillu sulisarusuppit - taamaappat Nunatsinni pinngortitami kusanarluinnartumi atorfimmik pissanganartumik neqeroorfigisinnaavatsigit.
Atorfik pillugu:
Kalaallit Nunaanni Uumasut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussaaffik (UNIO) Kalaallit Nunaat tamakkerlugu uumasut nakorsaqarnermut inuussutissalerinermullu tunngasut tamaasa akisussaaffigai. Uumasut nakorsaattut tamakkuninnga suliaqartartut ilagilissavatit ulluinnarni suliassavit saniatigut UNIO-p nutaamik ingerlanneqarsinnaaneranut siunissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ineriartortinneqarnissaanut peqataassaatit.
Atorfik iluani suliassanik akisussaaffinnillu amerlasuunik assigiinngitsunillu periarfissaqarpoq, namminerlu piginnaanitit soqutigisatillu apeqqutaatillugit suleqatit suleqataasartullu allat peqatigalugit suliassatit sinaaqqusersorsinnaavatit.
UNIO-p akisussaaffiisa ilai:
Qimmit nappaataannut parvovirusimullu aamma perlerornermut akiuussutissanik kapuisarnissamut pilersaarutit ingerlannissaat, kommuniniit akuerisatut akiuussutissanik kapuuisinnaanissaannik pikkorissaanerit taakkununnga ilaallutik.
Uumasut illersorneqarnissaannut uumasullu peqqissuunissaannut tunngatillugu nakkutilliiartortarnerit, siunnersuisarnerit suliassanillu isumaginnittarnerit, taakkununnga ilaallutik;
Qimminik qimuttunik Uumasut nakorsaattut naliliinerit nakkutilliinerillu.
Telemedicin aqqutigalugu qimminik qimuttulinnut nakorsiartitsisarnerit.
Nersutaatilinni savaatilinnilu nakkutilliinerit uumasuutinillu alakkaasarnerit aamma nakorsiartitsisarnerit.
Uumasunik illersuinermut tunngasunik suliaqartarnerit.
Innutaasunik sullissineq tassunga ilanngullugit uumasunik, inuussutissanik, nunatsinnut eqqussisarnermut nunatsinniillu annissisarnermut tunngatillugu siunnersuisarneq.
Inuussutissalerinermut tunngatillugu nakkutilliiartortarneq, siunnersuisarneq suliassanillu isumaginnittarneq.
Danmark-mi Fødevarestyrelsen-imik isumaqatigiissuteqarnermut atatillugu suliassat, taakkununnga ilaallutik:
EU Border Control Post-imi suliniutini uumasunut nakorsaqarneq (killeqarfinni nakkutilliineq).
Toqoraavinni nakkutilliineq, tassunga ilanngullugu toqoraavinni nakkutilliinernit aaqqiinernik pitsaassusaannik misissuisoqartarneq.
Kalaallit Nunaanni uumasunut nakorsaqarnermut inuussutissalerinermullu tunngatillugu suliassat eqqarsaatigalugit tamakku inatsisiliuunneqarlutillu maleruagassiuunneqarnissaanut suleqataaneq.
Naalakkersuisunik sullissineq.
UNIO pillugu:
UNIO Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut atavoq Nuummilu inissisimalluni. Kalaallit Nunaat tamaat, susassaqarfitta iluani isumagisassat isumagisarpagut soorlu uummasoqarneq, uummasunik illersuineq, uumasut peqqinnissaat, nappaatit inuit uumasullu akornanni tuniluussinnaasut, inuussutissalerisunik nakkutilliinerit siunnersuinerillu, uumasunik toqoraanerup nalaanni nakkutilliineq, allanillu oqartussaaffitta ataani suliaqartarluta, soorlu naalakkersuisumik innuttaasunullu sullissinerit, killeqarfinnilu nakkutilliinerit il.il.
Ulluinnarni suliassat UNIO-mi ingerlanneqartartunut peqataassaatit suliffeqarfimmi eqeersimaarfiusumi suliassallu ingerlaavartumik takkussuuttartumi. Tassanilu Uu-masut Nakorsaqarfia Inuussutissalerinermullu Oqartussaaffimmi immikkoortortaqarfimmi pisortamut ulluinnarni attaveqartassallutit.
Ilinnut tunngasut:
Uumasut nakorsaatut (Cand.med.vet) ilinniagaqarsimassaatit Danmark-imiit allagartaqarlutit.
Qinnuteqartunit nalilersuinermi illit pillutit naatsorsuutigisagut uku pingaartippagut:
nappaatinik tuniluussinnaasunut upalungaarsimanermut periusissianik ineriartortitsinissamik soqutigisaqarnissat.
uumasut illersorneqarnissaannut aammalu peqqissusaannut tunngatillugu nakkutilliiartortarnerinut siunnersuisarnerinut suliassanillu isumaginnittarnerinut soqutigisaqarnissat.
IT-nut tunngasunik ilisimasaqarluarnissat.
allattariarsornikkut oqaatsitigullu paasiuminarsaallaqqissuussaatit.
arlalinnik oqaaseqartuunissat. Ulluinnarni allaffimmi sulinermi danskisut oqaatsit atorneqarput, annikitsumillu tuluit oqaasii atorneqartarlutik. Kalaallisullu allassinnaaguit oqalussinnaallutillu iluaqutaassaqaaq.
Sulinermi suleqatinik, innuttaasunik oqartussaasunillu allanik qaffasissumik suleqateqarsinnaalluarnermik naatsorsuutaavoq. Taamaammat atorfinittussaq eqqortoq utaqqerusussinnaavarput.
Taamaammat pingaaruteqarpoq illit inuttut:
tamakkiisumik isiginnissinnaassuseqarnissat, aaqqissuussamik sulisinnaassuseqarnissat suliassannillu pilersaarusiorluarsinnaassuseqarnissat.
tusarnaarluarsinnaasutit suleqateqarluarsinnaallutillu.
nammineerluni sulisinnaassuseqarnermik nuannarisaqassaatit pisuni ilungersunartorsiorfiusuni eqqarsarluarsinnaassuseqassallutillu.
Ikiorneqarnissamik siunersiueqatigisagaqarnissamik pisariaqartitsileraangavit aperisinnaanissamut sapiissuseqassasutit.
Immikkoortortaqarfimmi inussiarnersumik pitsaasumillu imminnut oqaluuttarfiusumi isumagissaarneq pingaartinneqarpoq.
Paasissutissat allat
Atorfik pillugu sukumiinerusumik paasisaqarusukkuit Uumasut nakorsaanermut Anna Jespersen-imut oqarasuaat +299 345353 / +299 566231 imaluunniit allagaqarlutit uunga uumasut@nanoq.gl attaviginissaanut tikilluaqqusaavutit.
Malugiuk Nunatta Danmarkillu akornanni akunnernik pingasunik nikingassuteqarmat.
Kalaallit Nunaanni pinngortitarsuaq alutornarluinnartuuvoq silamilu nammineerluni sammisassarsiornissamut periarfissaqarluarluni. Nuuk 19.700-rut missannik innuttaassuseqarluni Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaraat annersaralugulu. Illoqarfik kulturikkut illoqarfittullu pisoorsuuvoq kiisalu meeqqanut, inuusuttunut inersimasunullu sunngiffimmi susassaqartitsisarluni. Pinngortitami qaqqarsuit kangerluillu kusanaqisut illoqarfiup qeqqaniit qanittuaraapput sunngiffimmilu silaannarmiinnissamut periarfissarissaartitsisarlutik.
Kalaallit Nunaata avataaniit qinnuteqartunut tunngatillugu sungiusimasamit allaasumit kulturikkut piumasaqaateqarfiusumi sulinissamut piginnaaneqarneq, piumassuseqarneq kajumissuseqarnerlu pingaaruteqarpoq. Malugiuk Kalaallit Nunaanni nammineerluni angalasarnissaq atorfimmut ilaammat taamaattumillu kulturimi atuuttumi ataqqinnillutillu sapiissuseqarnissat namminersorlutit qaffasissumillu ilinniakkannut tunngasunik sulisinnaanissat pisariaqarpoq.
Kalaallit Nunaat Namminersorlutillu Oqartussat pillugit annertunerusumik paasisaqarusukkuit, ugguuna atuarsinnaavatit:
Kalaallit Nunaanni kalaallit oqaasii pingaarnersaapput. Kissaatigigukku, piffissap suliffiusup nalaani kalaallit oqaasiinik ilinniartinneqarnissaq neqeroorutigineqarsinnaavoq.
Qinnuteqaat
Qinnuteqaat naalakkersuisoqarfiup tigoreersimassavaa kingusinnerpaamik ulloq 11. december 2024.
Atorfinitsitsiniarluni oqaloqatiginninnerit ingerlaavartumik pissapput elektroniskimillu attaveqaatitigut ingerlanneqarsinnaallutik.
Atorfinittoqassaaq 1. februar 2025 piaartumilluunniit kingorna.
Qinnuteqaammut ilinniakkanut uppernarsaatit attuumassuteqartut nuutinneri ilanngullugit kiisalu siusinnerusukkut suliffigisimasanit oqaaseqaatit qinnutigineqassapput ataani iserfigisassakkut nassiunneqassapput.
Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat pillugit nalinginnaasumik paasissutissat.
Kalaallit Nunaanni Namminersorneq ulloq 21. juni 2009-mi atuutilerpoq. Namminersorlutik Oqartussat tassaapput Qitiusumik Allattoqarfik (QA), 650-it missaanik sulisulik naalakkersuisoqarfinnut qulingiluanut aqutsisoqarfinnullu arlalinnut agguataarsimasoq. Katilluta inuit 2500-t sinnerlugit Namminersorlutik Oqartussanut atassuteqarpugut.
Qitiusumik Allattoqarfimmi suliassarput pingaarnerpaaq tassaavoq, Naalakkersuisut (Naalakkersuisoqarfiit) aalajangernissaannut tutsuiginartumik tunngavissinnissaat aalajangikkallu piviusunngortinnissaat. Suliniuteqarfinnut tunngasutigut pingaartigaarlugu salliutitaq tassa, pisortat sullissineranni innuttaasunik qanimut suleqateqarnissap sanarfinerani, innuttatsinnut 56.000-iusunut tamanut annguttussamik siuttuunissarput.
Aningaasarsiatigut atorfinitsitaanermilu atugassarititaasut
Akissarsiat atorfininnermilu atugassarititaasut, tassunga ilanngullugit atorfinitsitaanermi soraarnermilu angalanissamut akiliunneqarnissamut pisattallu nassiunneqarnerannut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat kattuffiullu isumaqatiginniarsinnaatitaasup attuumassuteqarfigisap akornanni isumaqatigiissutaasut atorfininnerup nalaani atuuttut naapertorlugit ingerlanneqassapput.
Najugaq
Atorfimmut atatillugu malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit sulisunut inissiamik pequsersorsimanngitsumik innersuussisoqarsinnaavoq. Inissamik innersuussisoqarsinnaanngilaq, pineqartoq atorfimmut atatillugu ineqareersuuppat, imaluunniit ineqarsimappat kommunep inaataanik Namminersorlutillu oqartussalluunniit inaataanik. Malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit inissiamut innersuussutigineqartumut akiliutit qularnaveeqqutillu akilerneqassapput. Atorfimmut atatillugu ini atorfeqarnermut tunngavoq atorfeqarnerullu unitsinnerani qimanneqassalluni.
Ineqarnermut akiliut aamma inissiap pitsaassusaa nikerarsinnaapput inissiap qanga sananeqarsimanera, piginnittua il.il apeqqutaallutik. Sulisutut ataavartumik initaarnissaq utaqqinarsinnaavoq, taamaattumik utaqqiisaagallartumik inissiisoqarsinnaasarpoq, tassunga ilanngullugu najugaqatigiiffinnut minnerusunut imaluunniit akunnittarfimmi inissianut inissiisoqarallarsinnaalluni, taakkulu akileraarusersorneqassallutik. Sulisunut inissiani utaqqiisaasumiklluunniit inigisani angisuunik uummasuuteqarsinnaaneq soorlu qimmeqarsinnaaneq qitsuuteqarsinnaanerluunniit periarfissaqanngilaq
Qinnuteqaatit, CV, ilinniarsimasanut pikkorissaatigisimasanullu uppernarsaatit kiisalu paasissutissat allat pisariaqarsinnaasut "qinnuteqaat nassiuguk" toorlugu nassiutikkit.
E-mail-ikkut qinnuteqaatinik tigusineq ajorpugut.